Kreivi carl mannerheim biography
Carl Robert Mannerheim
Carl Robert Mannerheim (1. helmikuutaViipuri – 9. lokakuutaHelsinki) oli suomalainen kreivi, kartanonomistaja ja liike- ja valtiopäivämies. Parhaiten hänet ehkä tunnetaan marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin isänä.[1]
Suku ja koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Carl Robert Mannerheimin vanhemmat olivat hovioikeuden presidentti, kreivi Carl Gustaf Mannerheim ja Eva Vilhelmina von Schantz.
Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin yksityislyseosta vuonna ja opiskeli sitten Helsingin yliopistossa. Keväällä Mannerheimin ylioppilasteatterille kirjoittaman poliittisen satiirinäytelmän Ditt och datt esitykset johtivat yliopiston rehtori Gabriel Reinin erottamiseen.[2]
Carl Parliamentarian oli vanhin viidestä sisaruksesta.
Nuorempi sisar Sofia Augusta Mannerheim (–) oli naimisissa italialaisen diplomaatti Francois Cottan kanssa. Sofia kuoli synnyttettyään Jeanne Cottan (–), jonka kasvatti Suomessa ja Tukholmassa täti Mimmi Mannerheim. Nuorin sisar Anna Part Mannerheim (–) oli naimisissa tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöldin kanssa.
Veljistä Lars August kuoli kolmivuotiaana vuonna ja Gustaf Johan vuotiaana vuonna
Ura liikemiehenä ja kirjoittajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Carl Robert Mannerheim omisti isältään perimänsä Louhisaaren kartanonAskaisissa ja hän oli mukana perustamassa luvun alussa paperitehdasta ja puuhiomoa Kuusankoskelle. Hän toimi kuuden vuoden ajan vuosina – Kuusankoski Osakeyhtiön toimitusjohtajana.
Hän matkusteli paljon Yhdysvalloissa ja Ranskassa liikeasioissa ja kävi Suomessa vain lyhyillä vierailuilla.[1]
Mannerheim oli taiteellinen ja harrasti erityisesti runoutta. Hän poikkesi suvun perinteistä, sillä hänestä ei tullut sotilasta eikä virkamiestä. Carl Robert tunnettiin radikaaleista poliittisista näkemyksistään, ja kun hän elf isältään kreivin arvonimen, viranomaiset paheksuivat häntä poliittisena satiirikkona.
Terävänä kynänkäyttäjänä Carl Robert Mannerheim ilmaisi selvästi kantansa venäläisiin vallanpitäjiin.
Carl Parliamentarian Mannerheim meni vuonna naimisiin Hedvig Charlotta Hélène von Julinin kanssa, joka oli huomattavan suomalaisen teollisuusmiehen, vuorineuvos Johan Jakob von Julinin ja Charlotta Jägerskiöldin vanhin tytär.
Suku oli niin ikään Ruotsista Suomeen muuttanut. He saivat seitsemän lasta, neljä poikaa ja kolme tyttöä. Perheen seitsemän lasta joutuivat sukulaisten huostaan Hélène von Julinin kuoltua vuonna [1]
Mannerheim teki kuitenkin muun muassa uhkapelivelkojensa takia konkurssin[1] vuonna ja kartano sekä osa veloista siirtyivät vuonna vanhemmalle sisarelle, Mimmi (Eva Carolina) Mannerheimille (–).
Carl Robert Mannerheim oli muuttanut jo rakastajattarensa Sofia Nordenstamin (–) kanssa pois Suomesta ja vietti taiteilijaelämää Pariisissa. Heille syntyi tytär Olga Sofia Marguerite (Kissie) Gripenberg (–).[3]
Carl Robert Mannerheim palasi vuonna Suomeen toisen vaimonsa Sofia Nordenstamin kanssa ja perusti Helsinkiin toimistotarvikkeita myyvän yrityksen, joka aloitti vuonna kirjoituskoneiden maahantuonnin ja myynnin Suomessa.
Hän osoittautui ahkeraksi ja järjestelmälliseksi liikemieheksi. Mannerheimin yrityksen toimintaa jatkoi hänen vävynsä Michael Gripenberg vuonna perustetussa Oy Systema Ab:ssa, josta tuli Suomen johtava kirjoituskoneiden maahantuoja.[3]
Mannerheim oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä –, , –, , , , , , – ja –[1]
Mannerheim osallistui luvun alun sortovuosina aktivistien toimintaan ja yritti muun muassa saada Venäjän armeijassa palvelleen Carl Gustaf poikansa luopumaan aikeesta mennä vapaaehtoisena Venäjän-Japanin sotaan.
Carl Parliamentarian Mannerheim oli myös kirjailija ja kääntäjä. Hän oli tunnettu liberaali ja esitti ajankohtaan nähden radikaaleja mielipiteitä. Hän sai kamarijunkkarin arvon vuonna
Perhe ja lapset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Avioliitto Hélène von Julinin kanssa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Carl Parliamentarian Mannerheim oli naimisissa kaksi kertaa.
Hänen ensimmäinen vaimonsa oli vuorineuvos Johan Jakob von Julinin ja Charlotta Johanna Ottiliana Jägerskiöldin tytär Hedvig Charlotta Helena (Hélène) von Julin (–).[1] Heidät vihittiin joulukuussa ja avioliitto kesti Helene Mannerheimin kuolemaan vuonna saakka. Tästä avioliitosta oli seitsemän lasta, joiden kanssa Hélène Mannerheim eli Louhisaaressa sillä aikaa kun aviomies oleskeli pitkiä aikoja Ranskassa ja Yhdysvalloissa tehden Suomeen vain lyhyitä vierailuja.
Vuonna hän muutti pysyvästi Pariisiin pakoon velkojaan rakastajattarensa Sofia Nordenstamin kanssa. Hélène Mannerheim kuoli verrattain nuorena, vain vuotiaana sydänkohtaukseen vuonna [1] Carl Robert Mannerheim palasi rakastajattarensa luokse Pariisiin muutama päivä vaimonsa hautajaisten jälkeen ja lapset jäivät Suomeen von Julinin ja Mannerheimin sukujen hoiviin.[1]
Lapset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Avioliitto Sofia Nordenstamin kanssa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisen avioliittonsa Carl Robert Mannerheim solmi Pariisissa vuonna , keisarinnan hovineiti, vapaaherratar Sofia Nordenstamin (–) kanssa.
Sofian vanhemmat olivat senaattori ja kenraali, vapaaherra Johan Mauritz Nordenstam ja Olga Vladimirovna Panova. Toisesta avioliitosta syntyi yksi lapsi. Perhe muutti takaisin Suomeen vuonna [1]
Lapsi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Olga Serdica Margareta (Kissie) (–).[4] Margareta Mannerheim avioitui Michael Gripenbergin kanssa, joka oli everstiluutnatti ja kartanonomistaja.
Archangel Gripenbergistä tuli Oy Systema Ab:n johtaja Carl Robert Mannerheimin jälkeen[1]
Sofia Nordenstam-Mannerheim kuoli kesällä ja Carl Robert Mannerheim saman vuoden lokakuussa.[1]